2.6. Temppeleitä ja jäätelöä.

Aamulla nukuttiin melkeen aamupalan ohi. Huone oli tosi tunkkanen ja hikoilin koko yön. Ughhhh... No joo heti ku oltiin sählätty riittävästi mentiin ettimään lounaspaikkaa. Päädyttii Buono Pastaan ja oi että oli hyvää ja isot annokset. Mun annos tais olla vaan 5 900 wonia (noin 5 euroo) Ah tää halpa ja hyvä ruoka!!

iso annos! oikeesti toi ois pitäny jakaa :DD

Lounaan jälkeen lähettiin kohti Donghwasa temppeliä, mut ei löydetty oikeeta bussipysäkkiä Chil- jokin marketille, mut todettiin et se on kävelymatkan päässä, niinku se lopulta olikin.

matkalla marketille/bussipysäkille

matkan varrella huomattiin joku memorial paikka ja päätettiin pyörähtää siellä nopeesti. 

nää oli varmaan niitten heppujen muotoasiat, jotka alotti sen muistoasian , eli rahan keruun et korea sais maksettuu lainansa takasin japanille tai jotain sinne päin se oli.

muistopuisto

teki mieli uida tossa

ihan keskellä kaupunkia tällanen

Löydettiin sit oikeeseen temppelille vievään bussiin mut meil oli maksamisongelmia ku se oli niin epäselvää, mut no ei siitä sen enempää. Kuski oli kyl muuten ihan kiva, huikkas sieltä et ”tää on teijän pysäkki”. :)

Temppeli sijaitsi vuoristossa niin siinä oli sitten paljon ylämäkeä ja muutenki matkaa tarpoa. Varsinkin kun tuo Daegu ei ole mikään viilleimmistä kaupungeista, vaan pikemminkin Korean kuumimmista niin hikihän siinä tuli.

siel oli ihan oma urheiluelämänsä. hirveesti ihmisii hikoilemassa

Paikka oli tosi nätti ja simppeli. Oli kyllä kaiken väärti jälleen kerran. Oltiin ainoot turistit ja sit mua vähän ujostutti ottaa kuvia ku korealaiset otti vaan kännyköillään ja mulla oli ihan järeä kamera.

jotain 2 500 wonii tais olla et pääs sisään

liina otti nätin kuvan ^^

koko ajan noita ihme paperipalloja 

tota kivee ois kai pitäny hieroo tai jtn

lisää paperiasioita

liina ja paperiasiat

minä ja paperiasiat

minä ja paikan suuri patsas ja samoten reissun "päänähtävyys"

rawr

kaverikuva

vuorilla tosiaan oltiin

temppelikissa

alkupaikka

pelottavia pystejä

tuli kyllä äitiä ikävä

Kun saavuttiin takas hostellille lepäämään siel oli enemmän työntekijöitä ja ne söi taas illalista ja kutsu meijät mukaan jälleen kerran. Tällä kertaa me tiskattiin, tai siis Liinan piti mut autoin kuitenkin.

Sit sain viestin kaverilta et jos satun olee joutilaana ni hän vois esitellä daegua. Ja no mentiin sit Baskin Robbinsiin kolmistaan syömään jäätelöö ja sit sen jälkeen mandua ja kimbabia. Se rikkaana tietysti tarjos kaiken ja mua ärsytti. :D 

donggun liina ja minä. kiitos jollekin randomille joka otti kuvan koska donggun haasto meijän uskalluksen puhua randomeille.